Kukkonlankoski sijaitsee Tornionjoessa joitain kymmeniä kilometrejä Torniosta/Haaparannasta pohjoiseen. Suomen puolella tiet ovat paremmassa kunnossa, Ruotsin puolella tie muistuttaa maalaistietä ja Kukkolankoskesta pohjoiseen se on osin remontin kourissa.
Kukkolankoski on kaunis, pitkä ja vaikuttava koski, Etelä-Suomen koskiin tottuneille melko mykistävä näky, joka houkuttelee myös kalastajia.
Ruotsin puolella Kukkolaforsenissa voi kosken ihastelun lisäksi majoittua leirintäalueella, syödä ravintolassa tai kierrellä pienissä museoissa, näyttelyissä ja kaupoissa. Alueen opastekyltti hämmentää - kielinä näyttäisi olevan ruotsi, suomi ja englanti. Mutta "camppinki" - no, ihan ymmärrettävää, muttei ihan yleiskielen normistossa... Hetken tiirailun jälkeen johtopäätös on, että kyseessä täytyy olla meänkieli. Mikael Niemen maailmankartalle kirjoittama Pajala sijaitsee pari sataa kilometriä pohjoiseen.
Rannan vanhoihin rakennuksiin sijoitetun kesätaidenäyttelyn nimi on "Halut & Himot". Näyttely sisältää monin eri tekniikoin toteutettuja teoksia, joissa haluja ja himoja lähestytään eri suunnilta.
Jaana Karvon huopaa, metallia ja puuta oleva Hillasuo on oivaltava.
Sen sijaan Leena Sääskilahden Kesäyön uni edustaa kesänäyttelymäisyyttä, eikä Kitta Kuljun Turnajaisista ole erityisen vaativaa tehdä freudilaista tulkintaa.
Kesänäyttelyiden hauskuus piilee kuitenkin ehkä juuri siinä, että ihmiset voivat asettaa töitään yleisön ihmeteltäviksi ja parhaimmillaan yleisö voi kohdata mielenkiintoista taidetta.
Kukkolaforsenissa on myös kalastusmuseo, joka esittelee kalastamisen historiaa Tornionjokilaaksossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti