Philippe Collin: Ritzin baarimestari

 

Alkuteos Le Barman du Ritz. Suom. Saana Rusi. Äänikirjana Storytelin kautta. Lukijana Juhani Rajalin.10 h 52 min. Siltala 2026.

Hesarissa kehuttiin Philippe Collinin romaania Ritzin baarimestari, ja sitä kautta teos päätyi lukulistalleni. No, täytyy todeta, että makuni poikkeaa kriitikon suosituksesta. Romaanin asetelma on kieltämättä kiehtova: eletään toisen maailmansodan aikaa Pariisissa, jossa alkaa saksalaismiehtitys. Ja tunnetuimman loistohotellin baarimestari on juutalainen. Romaani perustuu tositapahtumiin.

Tarinassa on siis aineksia, mutta kerronta ei ole kummoista. Ajoittain tuntuu, kuin sisältö olisi lähinnä namedroppailua: kuka kuuluisuus tai korkea-arvoinen Saksan armeijan edustaja baariin milloinkin tulee, ja kuinka hillitysti ja charmikkaasti päähenkilömme häntä palveleekaan. Tällaisina hetkinä mieleen muistuu joskus muinoin lukemani Gertrude Steinin Alice B. Toklasin omaelämäkerta. 

Romaanin loppupuolella tarinaan tulee hetkellisesti imua, kun natsit pakenevat Pariisista ja liittoutuneiden maihinnousu etenee kohti kaupunkia. Baarimestari käy tuttavuuksiensa kanssa joitakin raadollisia ja naamiottomia keskusteluita, jotka puolestaan muistuttavat Sándor Márain oivallisen romaanin Kynttilät palavat loppuun asetelmasta. 

Kokonaisuudessaan Ritzin baarimestari jää kuitenkin melko heppoiseksi lukuromaaniksi. 

Katja Kettu: Brita-Kajsa

 

"Sivakoin niin lujasti ko sikiö mahassa antaa myöten."

Otava 2026. 329 s.

Katja Ketun romaani Brita-Kajsa kertoo Lars Leevi Laestadiuksen vaimon Brita-Kajsan tarinan. Samalla se toki kertoo myös Laestadiuksen tarinan ja kertomuksen lestadiolaisuuden synnystä. Romaanissa rinnakkain elävät erilaiset kulttuurit - ruotsalaisuus, saamelaisuus, suomalaisuus - ja myös erilaiset uskonnot, kristinusko ja siitä syntyvä Laestadiuksen tulkinta sekä saamelainen luonnonusko. Ketulle tyypilliseen tyyliin myös tässä romaanissa ruumiillisuus on keskeisessä osassa.

Romaanin kehyksinä on hetki Lars Leevi Laestadiuksen kuolinvuoteen äärellä vuonna 1861, kun hänen vaimonsa Brita-Kajsa valvoo ja odottaa kuolemaa. Sisäkertomuksena on Brita-Kajsan muistelu omasta elämästään. Jääkö naisen ääni historiaan, ja entä sitten, jäipä tai ei? Sisäkertomus etenee kronologisesti alkaen vuodesta 1810. Juonessa ei siis ole kyse siitä, mitä tapahtuu, vaan miten päätepisteeseen tullaan. 

"Nyt aatellen olin kyllä aika kevyin eväin liikenteessä, mutta silloin mie olin vain päättänyt ottaa ja lähtiä", ennakoidaan sisäkertomuksessa romaanin nykyhetkestä käsin, kun kerrotaan Brita-Kajsan lähdöstä Leevin perään. Brita-Kajsa on raskaana Leeville, eikä Leevi lupauksista huolimatta ole palannut hänen luokseen. Niinpä hän lähtee itse miehen perään. Brita-Kajsa näyttäytyy romaanissa vahvana naisena, joka selviää elämässä eteenpäin, vaikka tilanteet ovat vaikeita ja epävarmoja, ja vaikka hän monin paikoin on niissä aika yksin.

Erinäisten mutkien kautta Brita-Kajsa ja Leevi vihitään, ja Brita-Kajsasta tulee papin vaimo. Laestadius on uransa alussa kunnianhimoinen, mutta hänen kunnianhimonsa suuntautuu tieteeseen. Siinä hän ajautuu hännystelemään ranskalaisia tutkimusmatkailijoita koettaessaan pyrkiä tieteellisiin piireihin, mutta ovet eivät ota auetakseen. Välillä viina vie ja uskottomuutta on. Myös mielenterveyden kanssa taitaa olla ongelmia, näkyjä on. Viimeinen  ryyppyreissu yltyy pahaksi ja ottaa sekä mielen että fyysisen terveyden päälle. Ja siihen liittyy uskoon tulemisen käänne - toki pappina Laestadius on varmasti koko ajan jollakin tavoin vähintäänkin edustanut kirkkoa, mutta nyt jokin muuttuu. Ja muutoksen myöstä muuttuu myös avioparin elämä:"Sie tunnuit hylänneen kaikki turhat Akatemian haavehet ja nyt oliki niin, että autuaita ovat yksinkertaset, net jokka syämellä näkkee." Alkaa herätysliike.

Herätysliikkeen voima välittyy romaanista vahvasti. Mutta se, että heränneet ovat saamelaisia, jotka alkavat herätä myös omiin oikeuksiinsa, ei ruotsalaisille käy. Sekä Laestadius itse että herätysliikkeen, "kapinan", jäsenet joutuvat vainon kohteiksi. 

Brita-Kajsa on romaani, joka kuvaa useita teemoja: muutosta, kunnianhimoa, rakkautta, maailmankatsomuksia, ääriliikkeitä, valta-asetelmia. Ketun kielessä yhdistyy ylevä ja groteski, ja myös vaikuttavia kielikuvia on. Esimerkiksi erästä romaanin naisista kuvataan pysäyttävällä luontovertauksella, että hän on "ko kosken keskelle antautuva avanto, kirkas hetki keskellä ajan ja tapahtumain kaaosta".

Saara Henriksson ja Aino-Maija Korhonen: Tyttö sinä olet keski-ikäinen

Äänikirjana Storytelin kautta. Lukija Pirjo Heikkilä. 4 h 51 min. Into 2026. 

Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Korhosen kirjoittama Tyttö sinä olet keski-ikäinen on napakka ja suorasanainen hyvän mielen kirja. Teos ei käsittele keski-ikää niinkään hormonaalisesta vaihdevuosien näkökulmasta, vaan sosiokulturaalisena ilmiönä. Keski-ikä on se hetki, kun ihminen tajuaa olevansa aikuinen - se tyyppi, joka hoitaa hommat: kestää teini-ikäisten lastensa vittuilun ja järjestää vanhenevien vanhempiensa asioita. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tämä näyttäytyy niin, että keski-ikäinen on se, jolla on valtaa: nuoren aikuisen täytyy raivata tilaa itselleen ja näkemyksilleen ja edelleen kapinoidakin, koska valta ei ole hänellä, ja keski-iästä seuraava vaihe on puolestaan vanhuus, jolloin vallankahvasta olisi hyvä ymmärtää höllätä. 

Tyttö sinä olet keski-ikäinen toimii siis hyvänä tsemppikirjana. Joitain käytännön vinkkejäkin teoksesta löytyy, ja runsaasti konkreettisia, itseironisella otteella kerrottuja käytännön esimerkkejä.

Jung Chang: Lentäkää villijoutsenet

Suom. Riina Vuokko. Alkuteos Fly, Wild Swans. Äänikirjana Storytelin kautta. Lukija Satu Paavola. 11 h 55 min. Otava 2026.

Lentäkää villijoutsenet on jatkoa Jung Changin menestysteokselle Villijoutsenet - Kolmen kiinattaren tarina, joka kertoi hänestä, hänen äidistään ja isoäidistään ja sitä kautta Kiinan historiasta. Lentäkää villijoutsenissa Jung Chang on muuttanut Kiinasta Britanniaan ja luo kansainvälistä kirjailijan uraa. Teoksessa kerrotaankin paljon kirjoittamisesta ja haastattelujen tekemisestä, missä samalla tullaan kertoneeksi myös Kiinan poliittisesta tilanteesta, sensuurista ja propagandasta. Lentäkää villijoutsenet on kirja myös äiti-tytärsuhteesta ja siitä, kuinka poliittiset olosuhteet vaikuttavat siihenkin.

Jung Chang kirjoittaa sujuvasti, ja hänen matkassaan on helppoa kurkistaa Kiinan historiaan ja nykypäivään. 

Hoa Sen @ The Train Factory Market Hall, Helsinki

 

Konepajan ravintolakokonaisuuden eli The Train Factory Market Hallin tarjonta on monipuolinen. Kävin lounastamassa vietnamilaisessa Hoa Senissä. Lounaslistalla oli ainakin kymmenen vaihtoehtoa ja hintataso maltillinen. Salaattipöytä ja kahvi kuuluvat lounaan hintaan.

Valitsin kesärullat tofulla (10 e) ja  oli herkullista! Annos oli täyttävän kokoinen ja rullat raikkaat ja yrttiset. Pähkinäkastiketta oli sopivasti mukana. Kiva lounaspaikka - minkä huomasi myös siitä, että emme olleet suinkaan ainoat asiakkaat.