Otava 2019. Alkuteos Conversations with friends. Suom. Kaijamari Sivill. Storytelin äänikirja, 8 h 46 min.
Halusin kuunnella kepeämpää kaunokirjallisuutta, ja ystäväni suosituksesta tartuin Sally Rooneyn romaaniin Keskusteluja ystävien kesken. Romaani on rakenteeltaan se, mitä nimi lupaa, eli kerronta on pitkälti keskustelujen muodossa. Minäkertoja Francis on 21-vuotias yliopisto-opiskelija, ja maailmaa katsotaan hänen näkökulmastaan. Francis opiskelee englantilaista kirjallisuutta ja lausuu kirjoittamiaan lavarunoja ystävänsä Bobbyn kanssa, joka on myös hänen eksänsä.
Francis ja Bobby tutustuvat neljääkymppiä lähestyvään pariskuntaan Melissaan ja Nickiin, joiden kanssa he ryhtyvät bondailemaan. Melissalla on ura kulttuuripiireissä ja Nick puolestaan on tunnettu näyttelijä.
Romaanin alkupuolisko tuo nostalgisesti mieleen yliopistoajan kaikkine henkevine keskusteluineen ja juhlineen - niitä Rooney kuvaa realistisesti ja romantisoimatta. Puolivälin keskipaikkeilla, kun juoneen pitäisi saada joko lisää jännitettä, tai mikäli on tarkoitus keskittyä kuvaamaan ajelehtimista ja kaiken hallitsemattomuutta sekä elämässä ensi kertaa eteen tulevia asioita, joitain uusia elementtejä - kumpaakaan ei kuitenkaan tapahdu vaan romaani jää junnaamaan paikoilleen. Francisin ja Nickin välille kehittyy (sala)suhde, ja kun siinä alkaa olla ongelmia, Francis laitetaan sairastumaan ja pohtimaan omaa naiseuttaan ja naisellisuuttaan ja lasten saamista. Uskonnon tematiikka tulee mukaan yllättäen ja päälleliimattuna ja sittemmin taas unohtuu.
Rakkaussuhteiden moninaisuutta ja muuttuvaisuutta sekä haluttomuutta tai kyvyttömyyttä sitoutua (kuuluuko sitoutuminen edes nuoruuteen?) romaani kuvaa lopulta onnistuneesti, mutta Keskusteluja ystävien kesken jää paikoin pitkäveteiseksi teokseksi.