"Nimensä puolesta tähän kirjaan voisi sisällyttää prinssi Hamletin, pisteen, viivan, pinnan, hyperkuution, kaikki yleisnimet sekä ehkä myös jokaisen meistä ja jumaluuden."
Teos 2009(?). Alkuteos El libro de los seres imaginarios, 1995. Suom. Sari Selander. 277 s.
Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirja esittelee monenlaisia omituisia ja mytologisia mielikuvitusolentoja ihmiskunnan historiasta ja melko laajasti eri kulttuureista. Teos on koostettu ensyklopedian tai bestiarion muotoon ja parhaiten se toimii silmäilylukukokemuksena tai pieninä annoksina nautittuna.
Suomennos on laadukas, ja teoksen lopussa on paitsi suomentajan jälkisanat, myös suomentajan loppuviitteet. Jälkisanoissa suomentaja toteaa näin: "Yllättävää /--/ on se, että mitä ilmeisimmin Borges ei ole lisännyt siihen mitään kirjailijalle tyypillisiä, lukijaa harhauttavia kepposia. Kirjailijalta olisi odottanut, että hän olisi lisännyt tekstiin joitakin itse keksimiään petoja, filosofeja tai kirjailijoita."
Monessa sana-artikkelissa kuvataan tuhoa, maailmaloppua tai tuomiopäivää. Monet hirviöistä ovat ällöttäviä ja moniraajaisia, mutta esimerkiksi skandinaavisen maailmanselitysmallin maailmanloppuvisio on suorastaan runollinen: "Jumalten Hämärän päivänä käärme syö Maan ja susi Auringon."
Monet oliot ja visiot ovat myös humoristisia ("Origenes opetti Aleksandriassa /--/, että autuaat syntyvät uudelleen pallon hahmossa ja pyörivät ikuisuuteen") tai liikuttavan säälittäviä ("kalalaji /--/ nimeltään Goofang, joka ui takaperin, jottei sillä menisi vettä silmiin. 'kooltaan semuistuttaa täsmälleen möhkäkalaa, paitsi että se on paljon suurempi.'").
Mytologisena haku- ja inspiraatioteoksena Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirja on osuva!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti