Olen edellisen kerran nähnyt Neljä ruusua Karhurockissa vuonna '96, joten oli varsin mielenkiintoista olla Virgin Oilin keikalla katsomassa, miltä bändi näyttää ja kuulostaa nykyään. Täytyy tunnustaa, että eniten keikan biiseistä sydäntäni lämmittivät juurikin ysäriklassikot, kuten Sun täytyy mennä, Poplaulajan vapaapäivä ja Juppihippipunkkari, mutta bändi oli ylipäätään niin loistoiskussa, että tuntemattomammatkin nykybiisit toimivat hyvin. Ili laulatti yleisöä siihen malliin, etten ole vähään aikaan vastaavaa kokenut. Myös yleisö oli hyvin mukana paitsi laulamassa, tanssimassa ja taputtamassa, myös sikäli, että lavalle näytti päätyvän jos jonkinmoisia terveisiä - esimerkiksi punainen ruusu kuin myös Rakastellaan missä vaan -kyltti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti