Skadar-järven kansallispuisto sijaitsee osittain Montenegron, osittain Albanian puolella. Montenegron puoli sain kansallispuistostatuksen vuonna 1983, Albanian puoli vasta huomattavasti myöhemmin.
Skadar-järvi on Etelä-Euroopan suurin järvi, ja kansallispuistoon tutustuminen kannattaakin ehdottomasti tehdä veneitse. Kansallispuistossa on pieni (ja siksi juuri sopivan kokoinen) näyttely alueen eläimistöstä ja pinnanmuodostuksesta lyhyine opasteksteineen. Kansallispuistossa asustaa myös pelikaaneja - harmi vain, että ainoa, jonka taisimme nähdä, oli näyttelyn täytetty yksilö.
Maisemat ovat hämmentäviä. Jokivesi on liejuista ja mintunvihreää, järvivesi puolestaan äärettömän kirkasta. Toisaalta maisema vaikuttaa tutun suomalaiselta lumpeineen päivineen, mutta ympäröivät vuoret muistuttavat siitä, että ollaan kuitenkin ihan toisaalla.
Ekskursioveneessä tunnelma on 1800-lukulainen, tulee mieleen Tolstoi. Ajellaan rauhallisesti auringossa, tarkkaillaan luontoa ja lintuja, syödään eväitä - blinimäisiä lettuja juuston ja hunajan kera -, aina välillä pydähdytään ankkuriin keskelle järveä ja halukkaat pulahtavat uimaan. Vastaan lipuu aina välillä toisia veneitä, kalastajat ovat pystyttäneet aurinkovarjonsa kalliorannoille tai kalastavat pienistä veneistä. Puuttuu vain se, että joku ottaisi spontaanisti esiin viulun ja alkaisi soittaa kaihoisia sävelmiä.
Turistit Montenegroon tulevat lähinnä Venäjältä ja Serbiasta, kesäkuun alku on vielä hiljaista ja väljää aikaa. Suurimmassa osassa ravintoloita asiakkaita puhutellaan spontaanisti venäjäksi, samoin monet retkistä ovat venäjänkielisiä. Tämän retken oppaamme puhui myös varsin hyvää englantia, ja saimme englanninkieliset selostukset henkilökohtaisesti.
Saapuminen Skadar-järven kansallispuistoon on varsin vuoristoinen, sillä suurin osa Montenegron pikkuriikkisestä valtiosta koostuu vuorista. Autopahoinvoivien kannattaa varautua vähintään muovipussilla, sillä vaikka autossa olisi ilmastointi, niin tien mutkaisuus, korkeuserot, kuuma auringonpaiste ja retken synnyttämä jännitys on eufemistisesti sanottuna haastava yhdistelmä.
Maisemien ja tunnelman vuoksi Skadarin kansallispuiston päiväretki on kokemisen arvoinen. Montenegrossa on yhteensä neljä kansallispuistoa, mutta luontomatkailu tuntuu olevan vielä varsin alkutekijöissään. Upeaa luontoa kyllä on, mutta esimerkiksi tietoa merkityistä patikointipoluista tuntuu olevan melko vaikeaa saada, vaikka ankara googlaaminen jonkinlaista tulosta tuottaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti