Haggrén et al.: Muinaisuutemme jäljet - Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle

Gaudeamus 2015. 619 s.

Georg Haggrénin, Petri Halisen, Mika Lavennon, Sami Ranisen ja Anu Wessmanin kirjoittama tietoteos Muinaisuutemme jäljet - Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle on yksityiskohtainen järkäle lupaamastaan aiheesta. Teos on myös asiaa tuntemattomalle lukijalle ymmärrettävä kokonaisuus, ja sisäkansiin painettu aikajana auttaa hahmottamaan kirjassa käsiteltävää ajanjaksoa, joka kattaa vuodet 8850 eaa. - 1520 jaa.

Muinaisuutemme jäljet toimi ainakin itselläni myös rentoutuskirjana, jolla sai etäisyyttä hektiseen nykyaikaan ja perspektiiviä Suomen ja suomalaisten historiaan. Teoksen sisältö perustuu pitkälti arkeologisiin tutkimuksiin, mutta aina toisinaan esiin nostetaan myös kielitieteen näkökulma. Kielitiedettä ja kulttuurihistoriaa jonkin verran tuntevalle lukijalle Muinaisuutemme jäljet antaa konkreettista käsitystä Suomen historian muinaisvaiheista. Teoksessa käsitellään niin asumuksia, elannonhankkimistapoja, kulttuurivaikutteita ja kulttuurin kehittymistä kuin kulttiesineitä, hautaamistapoja, aseita ja korujakin.

Lukija voi poimia laajasta teoksesta itseään kiinnostavia seikkoja tai aikakausia tai toisaalta nauttia teoksen alusta loppuun. Runsas kuvitus havainnollistaa tekstiä - ja kuvista voi myös huomata, kuinka ammattimaista silmää esimerkiksi muinaisten asuinpaikkojen tunnistaminen nykyluonnosta vaatii.

Avoimet ovet 2017 @ Suomen Pankki, Helsinki

Suomen Pankin taidekokoelmasta kuratotua näyttelyä pääsi katsomaan avoimissa ovissa tammikuun lopulla. Paitsi kuvataidetta, tarjolla oli myös elävää musiikkia, tietoiskuja ja näyttelyopastusta - sekä mahdollisuus päästä kurkistamaan Suomen Pankkiin.

Kokonaisuus oli muidenkin mielestä sen verran kiinnostava, että maanantai-iltana - joka oli avointen ovien viimeinen ilta - jono kiemurteli yli satametrisenä ja jonottamiseen kului aikaa noin 45 minuuttia.

Jonottaminen kuitenkin kannatti. Oli todella kiinnostavaa päästä kurkistamaan tällaisen talousinstituution sisään ja huomata, kuinka kiinnostava taidekokoelmakin oli. Kokonaisuus oli kuratoitu nimellä "Taidetta ja musiikkia 100-vuotiaasta Suomesta", eikä näyttelyssä todellakaan keskitytty vain tunnetuimpiin kultakauden teoksiin ja tekijöihin.

Samaan tematiikkaan liittyen Suomen Pankki on julkaissut myös sivuston Kansakunnan omaisuutta, jossa aiheeseen pääsee tutustumaan virtuaalisesti.

Juhana Torkki: Puhevalta - Kuinka kuulijat vakuutetaan

Otava 2006. 288 s.

Juhana Torkin teos Puhevalta - kuinka kuulijat vakuutetaan on olennaista luettavaa sellaiselle henkilölle, jonka tehtävänä on puhua vakuuttavasti ja vaikuttavasti tai jonka tehtävänä on pitää puhe. Yhtä mukaansatempaava tai ajankohtainen Puhevalta ei ole kuin Torkin toinen samaa aihepiiriä käsittelevä teos, Tarinan valta. Tämä johtuu osittain siitä, että Puhevalta on julkaistu jo yli kymmenen vuotta sitten, ja niinpä sen "ajankohtaiset" esimerkit tuntuvat jo tunkkaisilta - Sarasvuo ei ole enää yhtä paljon mediassa kuin aiemmin, Tabermann on kuollut ja Esko Ahon puheita ei ole nähty enää aikoihin; Obama tai Trump olisivat ajankohtaisempia esimerkkejä kuin Clinton.

Puhevallassa on kuitenkin esimerkkipuheita ja -puhujia historian hämäristä saakka, ja esimerkit Paavalista tai Martin Luther Kingistä ovat ajattomia.

Puhevalta on kuitenkin kokonaisuudessaan innostavasti kirjoitettu teos ja sen viimeinen osio Puhetaidosta tiivistää koko teoksen sisällön konkreettisiksi ohjeiksi niille, jotka eivät teoriaan ja käytännön esimerkkeihin laajemmin halua perehtyä. Torkki keskittyy teoksessaan nimenomaan vaikuttavan puheen rakentamiseen, mutta jokainen puhehan pyrkii omalla tavallaan vaikuttamaan ja vakuuttamaan yleisön, joten teoksesta on apua millaisen puheen tahansa pitämiseen ja valmistelemiseen.

Kauko Röyhkä trio @ Tavastia, Helsinki

Kauko Röyhkä trio esiintyi Tavastialla lauantai-iltana. Olipa loistokeikka! Trion soundi on pehmeä ja ohjelmistossa oli niin uutta kuin vanhaakin Kaukon tuotantoa.

Ravintola Meripaviljonki, Helsinki

Siltasaarenrannassa on ollut jo pari vuotta kelluva ravintola Meripaviljonki. Aluksi rakennusta katsellessani ajattelin, että kyseessä on kahvila, mutta kahvitteluun Meripaviljonki ei sovi, vaan se todellakin on ravintola, jossa on pöytiinohjaus ja johon ainakin ilta-aikaan henkilökunnan käytöksestä päätellen on suotavaa tehdä pöytävaraus, vaikka paikka ei täydeltä näyttäisikään.

Näköalat lasisten seinien läpi ovat kauniit ja avarat, illalla ravintola on valaistu tunnelmallisesti. Valitsin listalta parhaiten budjettiini sopivan pääruoka-annoksen, ohrarisoton (19,50 e), vaikka en risottojen suuri fani olekaan. Miljöön ja ruokalistan hintatason perusteella pelkäsin saavani lusikallisen puuroa keskellä suurta lautasta, mutta onnekseni odotukseni eivät osuneet kohdilleen.

Meripaviljongin ohrarisotto ("ohrarisottoa, savustetussa oliiviöljyssä paahdettua mustakaalia, romescokastiketta") on kirkkaasti paras risottoannos, jonka olen syönyt. Risotto (vai pitäisikö sanoa ohratto, joksi ohrarisottoa joissain ravintoloissa kutsutaan) oli pehmeää ja täyteläistä, ja annoksen muiden makujen kera todella maittavaa. Oliiviöljy ja romesco toivat annokseen makua, tekstuuria puolestaan toivat risoton päälle asetellut runsaat kasvikset, joissa oli paljon muutakin kuin mustakaalia. Annoskokokin oli sellainen, että en jäänyt nälkäiseksi. Ruoan kanssa tarjoiltiin myös herkullista, lämmintä leipää. Yllätyin todella positiivisesti.

Nufit 2017 @ Paasitorni, Helsinki

Nufitin eli Nuorten filosofiatapahtuman teemana Paasitornissa 20.-21.1.2017 oli liike. Tapahtuma järjestettiin nyt kuudettatoista kertaa. Ohjelmistossa oli luentoja, keskusteluja, lukiolaisten Sokrates-väittelykilpailu, taideohjelmaa ja filosofisia teehetkiä.

Kävin perjantaina kuuntelemassa Karin Creutzin alustuksen "Daeshin viehätys". Creutz valotti alustuksessaan radikalisoitumisen mekanismeja, tarkasteli Isisiä niin lännen näkökulmasta kuin musliminäkökulmasta ja puhui paljon myös retoriikan ja sanavalintojen merkityksestä kuin sanojen ja symbolien omimisesta. Karin Creutzin haastajat Eemil Lemmetti ja Amos Wallgren kysyivät paljon kiinnostavia kysymyksiä ja myös yleisökeskustelu oli mielenkiintoista. Kokonaisuus sai tarkastelemaan aihetta uusin silmin.

Lauantaina menin kuuntelemaan otsikon perusteella Kaarle Hurtigin  alustusta "Media liikkeessä". Hurtig havainnoi alustuksessaan median sisällöntuotannon lakien muutosta nykyisessä kaupallisessa mediassa ja alustuksensa loppupuolella Hurtig keskittyi esittelemään hahmottelemaansa vaihtoehtoista demokratiamallia.

Vuonna 2017 Sokrates-kilpailun voiton vei Helsingin Medialukio vastustaessaan väitettä "Kaikki virtaa - pysyvyys on harhaa".

Ravintola Roji, Helsinki

Kävin syömässä sushiravintola Rojissa Kolmannella linjalla, ja kuten moni muukin - Roji on nimittäin  arvioitu eat.fi:ssä Kallio-Hakaniemi-alueella jaetulle ensimmäiselle sijalle 4,8 tähdellä - suosittelen kokemusta.

Valitsin annokseksi päivän setin, joka oli herkullinen. Paikka on mukavasti sisustettu, avara ja valoisa, ja palvelu on ystävällistä. Ainoa miinus ruoassa oli se, että California makissa oli käytetty myös surimia.

Roji ei ole Kallion ravintoloista pienimmästä päästä, mutta syödessäni ovi kävi sen verran tiuhaan tahtiin, että vaikuttaa olevan vain ajoituksesta kiinni, onko paikassa tilaa vai ei.