En tunne kuvataidetta kovinkaan hyvin, mutta näyttelyn alkupuolisko tuntui hämmentävältä. Mikä näissä maisemissa on erityisen symbolistista, vai onko symbolismi pikemminkin lukuohje? Ilman annettua otsikkoa olisin itse sijoittanut osan maalauksista realismin, osan romantiikan otsikon alle. Odotushorisonttini mukaiseksi näyttely kääntyi puolivälissä, suuressa violetissa salissa, jossa esitellään muun muassa Vincent van Goghin töitä. Mitä pidemmälle huoneissa kulkee, sitä kauemmas realismista maalaukset tulevat. Viimeisessä huoneessa olevat Wassily Kandinskyn työt ovat näyttelyn abstrakteimpia.
Osa tauluista on tunnelmaltaan hyvinkin voimakkaita ja vangitsevia, osa puolestaan menee kesämökkitaiteen puolelle. Kuitenkin kokonaisuudessaan näyttely on kiehtovaa katsottavaa.
Lopuksi voi halutessaan tutustua lyhyisiin taiteilijaelämäkertoihin ennen näyttelystä poistumista. Tähän olisin itse kaivannut elämäkertojen oheen pieniä painokuvia tauluista, jotka kultakin taiteilijalta tässä näyttelyssä ovat esillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti