Eiffel-torni, ehkä kliseisin nähtävyys ikinä. Hetken puistomakoilun jälkeen ajatus huipusta alkaa kuitenkin kiinnostaa ja on oikea hetki suunnata lippukassalle ja tajuta faktat: hissillä pääsee kakkoskerrokseen (toinen levennys) ja huipulle, ja jono on sietämättömän pitkä, sillä käytössä on vain yksi hissi.
Ykköseen ja kakkoseen pääsee kuitenkin myös kävellen portaita pitkin, eikä sille kassalle ole tunkua. Kävelylippu maksaa 5 euroa (hissi huipulle olisi ollut 14 e). Ensin kuljetaan turvaporttien läpi ja sitten kiipeämään.
57 metrin korkeudella olevan ensimmäinen tasanne tulee vastaan yllättävän äkkiä ja niinpä melko pian tekee mieli jatkaa toiselle. Matkaa on suunnilleen saman verran (toinen tasanne on 115 metrin korkeudella), mutta saavutus tuntuu jo raskaammalta. Toisesta kerroksesta avautuu kuitenkin huomattavasti huimempi maisema, joten kiipeäminen on ehdottomasti hikoilemisen arvoista. Toisessa kerroksessa on krääsämyymälä sekä pieni kahvila-/baaritiski. Paljon vie tilaa myös taas kerran hissijono - huipulle on mahdollista päästä hissillä myös toisesta kerroksesta. Ei kyllä käynyt yhtään kateeksi jonotusvalinnan tehneitä ihmisiä.
Matkalla alaspäin pysähdyimme pidemmäksi aikaa ensimmäiseen kerrokseen, jossa on krääsämyymälän lisäksi ainakin kaksi ravintolaa tai baaria. Eiffel-mojito maksoi 11 euroa, mikä ei olisi maailmanlopun hinta, mikäli juoma olisi hyvää. Sekoitus oli kuitenkin varsin omituinen, ehkäpä tavanomainen mojito olisi ollut onnistuneempi valinta. Alaspäin tullessa ensimmäinen kerros tuntuu olevan varsin inhimillisessä korkeudessa, on ihanaa istuutua pöytään ja antaa tuulen leyhytellä hiuksia ja samalla seurata Mars-kentän tapahtumia. Tällä kertaa puistossa näytti olevan menossa jonkinlainen puistojumppa tai rytmiharjoitus kesähittien tahtiin.
Eiffel on alun perin rakennettu vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyyn, eikä se käsittääkseni saanut tuolloin aivan varauksetonta vastaanottoa. Nykyään on vaikeaa kuvitella, että rakennettaisiin valtava, insinööritekniikkaa, materiaaleja ja aikaa sekä rahaa vaativa hyödytön hökötys keskelle kaupunkia. Ja että siitä sitten muodostuisi arvostettu symboli ja valtavien matkailuvirtojen kohde.
Kiipeäminen on hauska päivähuvittelu, jota voi, yllättävää kyllä, suositella! Vesipullo mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti