Emmy Abrahamson: Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista

 

"'Rakastan kyrpää!' nainen lausahtaa iloisesti."

Gummerus 2022. Suom. Outi Menna. Ruotsinkielinen alkuteos Hur man förälskar sig i en man som bor i buske. 235 s. Nextoryn e-kirja.

Emmy Abrahamsonin ensimmäinen aikuiselle yleisölle suunnattu romaani Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista perustuu hänen omiin kokemuksiinsa. Kirjailija rakastui kodittomaan mieheen, he ovat olleet yhdessä 16 vuotta ja heillä on kaksi lasta. Keväällä kirjailijasta haastattelun teki esimerkiksi Helsingin Sanomat.

Romaanin päähenkilö on kolmekymppinen ruotsalaisnainen Julia, joka asuu Wienissä ja toimii englanninopettajana Berlitzin kielikoulussa. Oikeasti Julia haluaisi olla kirjailija. Hän on aikanaan muuttanut Wieniin silloisen poikaystävänsä Matthiaksen perässä, mutta sittemmin he ovat eronneet ja Julia on jäänyt asumaan Wieniin. Julia kokee elämänsä, työnsä, osan ystävistään ja treffailemisen pääosin tyhjänpäiväiseksi ja merkityksettömäksi. Kirjailijahaaveetkaan eivät etene, kun samassa rappukäytävässä asuu tunnettu nobelisti E. Jelinek:

"Toisinaan sysään vastuun oman kirjailijanurani epäonnistumisesta naapurin niskoille. Kaikki on Elfrieden syytä (suutuspäissäni puhuttelen häntä aina etunimellä). Hän on käyttänyt talomme kirjailijakiintiön jättämättä tilaa minulle, ja jos hän ei asuisi täällä, olisin julkaissut jo vähintään kolme romaania. Parempina hetkinä haaveilen siitä, miten me ystävystymme. Kuvitelmissani hän tulee ovelleni lainaamaan etikkaa."

Romaanin kerronta on nokkelaa, ja osin päähenkilön tulkinnat esimerkiksi näyttelijäpiireistä tai opetustyön arjesta tuntuvat osuvilta. Luen melko harvoin näin puhtaasti viihdekirjallisuudeksi luokiteltavaa kirjallisuutta, ja koska kirjan aihe on kiinnostava, pinnallinen kerronta alkoi aika pian tökkiä. Henkilöhahmot ovat karikatyyrimäisiä ja juoni on täynnä chick lit -typpisiä käänteitä.

Päähenkilö onnistuu jollakin tavalla pohtimaan itseään suhteessa ex-poikaystäväänsä:

"Siihen aikaan uskoin yhä, että aito rakkaus tarkoitti itsensä unohtamista ja pelkästään puolison navan ympärillä pyörimistä. Siihen aikaan uskoin, että minun tehtäväni oli pelastaa Matthias, auttaa häntä löytämään potentiaalinsa ja kehittymään parhaaksi versioksi itsestään - siksi mahtavaksi tyypiksi, joka tiesin hänen olevan mutta jota ystävieni oli vaikea nähdä."

Rakkaustarina, joka on romaanin keskiössä ja jossa päähenkilö rakastuu kodittomaan mieleen, kerrotaan puolestaan melko pinnallisesti ja pitkälti sen kautta, mitä tapahtuu. Kaunotar ja Hirviö -motiivi itsessäänkin kantaa melko pitkälle, mutta itseäni olisi kiinnostanut lukea myös pohdintaa eri yhteiskuntaluokkien ihmisten välillä syttyvän rakkauden haasteista, koska niitä varmasti on.

Poikkeuksellisen rakkaustarinan kertomisessa keskitytään ensin päähenkilön nykyhetkisen elämäntilanteen kertomiseen, sitten päähenkilön ja kodittoman Benin kohtaamiseen, ja sitten kuvataan suhteen alun ja rakastumisen vaihetta. Varsinaiseen rakkaustarinaan - siis tarinaan rakastamisesta - ei näiden 235 sivun aikana päästä. No, ehkä rajaus liittyy myös siihen, että kyseessä on viihdekirja ja lukija pääsee seuraamaan epätavallista ja epätodennäköistä rakastumista.

Sisältöön on myös otettu paikoin epäolennaisia lillukanvarsia, kuten romaanin loppupuolella oleva lyhyt luku, jossa kerrotaan päähenkilön uudesta harrastuksesta veriplasman luovuttajana. Plasman luovuttamisesta saa rahaa (lienee siis tarkoitus kuvata sitä, kuinka päähenkilönkin tulot muodostuvat erilaisista pienistä puroista), luovutuskertojen tiheys tekee päähenkilön sairaaksi (tätä teemaa ei kehitellä mitenkään), ja lopulta päähenkilö tajuaa, ettei hän halua viettää elämäänsä tällaisten erilaisten sijaistoimintojen (?!) parissa vaan tärkeintä on kuitenkin se ihminen, johon hän on rakastunut, eli Ben.

Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista on nokkelaa ja eskapistista viihdekirjallisuutta, jonka parissa voi sen muutaman tunnin käyttää, joka romaanin lukemiseen kuluu.