Turun linna, Turku

En ole aiemmin käynyt Turun linnassa, ja sehän osoittautui oivalliseksi retkikohteeksi. Linna on yllättävänkin suuri ja näkemistä riittää. Linnan rakentaminen on aloitettu 1200-luvun lopulla, ja sen jälkeen sitä on useaan otteeseen sekä laajennettu että varsinkin pakon edessä korjattu; linna on palanut moneen kertaan, edellisen kerran jatkosodassa palopommien osuttua siihen, ja jatkosodan jälkiltä linnan kaikki puuosat piti uusia. Remontti valmistui 1960-luvun alussa.

Pienoismallista näkee hyvin, miltä linna nykypäivänä näyttää. Vanhin, keskiaikainen osa on korkein ja keskeisin osa (joskin siinäkin on renessanssi- ja myöhempien aikojen laajennusosia), pihaa kiertävä etulinna uudempi.

Kävimme opastetulla kierroksella linnan keskiaikaisessa osassa (3 e / henkilö), ja kierroksella tuli esiin asioita, joita ei itse tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi se, että nykyään linnassa voi tosiaan käydä "kierroksella": alun perin kaikkiin linnan huoneisiin oli oma sisäänkäynti linnan sisäpihalta, eikä huoneesta toiseen ollut kulkua. Tämä oli turvallisuustekijä: mikäli linnaan hyökättäisiin, koko linnaa ei olisi helppoa saada haltuunsa kerralla. Kun sisäpihan ikkuna-aukkoja katsoo, voi huomata, että niissä kohdin on aiemmin ollut ovi:

Kuninkaan sali on näyttävä kaariholveineen:

Voi kuvitella, millaisia pitoja täällä on vietetty... Ikkunat antavat vain sisäpihalle (tämäkin taas turvallisuuskysymys), ulkoseinällä ei ikkunoita ole lainkaan. Ulkoseinällä sen sijaan on komeromaisessa kolossaan kiviseinän takana kuninkaan wc, joka saa miettimään arkisten asioiden historiaa ja yksityisyyden kehitystä. Kuningas ei koskaan käynyt wc:ssä yksin: joku oli häntä avustamassa monikerroksisten vaatteiden kanssa, joku toinen taas pitelemässä kynttilää valona - ehkäpä oli vielä erikseen joku, joka vastasi turvallisuudesta.

Naisten kamari sijaitsee länsitornissa ja vaikuttaa varsin viehättävältä. Länsitorni oli linnan turvallisin paikka, sillä sinne pääsi vain portaita pitkin linnan sisäpihalta. Suurikokoinen ikkuna antaa länteen:

Linnan keskiaikaisen osan kirkkohuoneessa on esillä jonkin verran esineistöä. Monilta patsailta puuttuu kädet:

Tämä puolestaan johtuu siitä, että kun protestantismi löi läpi Ruotsissa, maallista valtiota alkoi kiinnostaa katolisen kirkon pyhimyspatsaiden käsissä olleet (jalo)metalleista tehdyt esineet ja metallit päätyivät parempaan käyttöön siinä missä patsaat jatkoivat elämäänsä kädettöminä.

Muutamassa tunnissa Turun linnasta ehtii kokea vain ohuen siivun - vaikka kävisikin jollakin tapaa koko linnan läpi. Opastus tuo käyntiin syvyyttä, ja kannattaa yrittää osua paikalle siten, että tutustumisen voi aloittaa oppaan johdolla. Opastettuja kierroksia järjestetään noin tunnin välein. Linna sijaitsee parin kolmen kilometsrin päässä Turun keskustasta, ja sinne pääseen torin varrelta bussilla numero 1.