torstai 26. huhtikuuta 2012

Andrea Arnold: Humiseva harju

Kinopalatsi, Helsinki 26.4.2012

Romaani on parempi kuin elokuva. Vai nostalgisoinko? Romaanin lukemisesta on jo aikaa. Vaan ei: kyllä romaani on parempi kuin elokuva. Elokuvakaan ei ole huono, mutta siinä on paljon ongelmia, joista suurin on se, että intensiteetti puuttuu. Tai: se saavutetaan vain hetkittäin, ja ne hetket ovat harvassa.

Elokuvassa alleviivataan paljon. Heathcliffin alkukantaisuus (tai toisaalta asema, johon hänet pakotetaan) tuodaan esiin useiden teurastettujen eläinten lähikuvien avulla: on jäniksiä, fasaani, hirtettäviä koiria, tapettava lammas. Lintusymboliikka on kuin suoraan taiteen analyysin ja tulkinnan oppikirjasta. Alussa näytetään taivaalla villisti lenteleviä kahta lintua, myöhemmin tarinan edetessä taivaan linnut vaihtuvat yhdeksi. Kun Heathcliff ensi kertaa vierailee naimisiin menneen Catherinen luona, kuvataan häkkilintua. Myöhemmin, kun sävyt syvenevät, kuvataan häkkilintua varjoineen. Kamoon! Voisiko olla osoittelevampaa?

Cathyn ja Heathcliffin suhde jää selittämättömäksi, vaikka lapsuutta kuvataan pitkään. Miksi he ovat niin riippuvaisia toisistaan, miksi niin hullun rakastuneita? Heathcliffin jurous ei välity hiljaa pysyttelevän näyttelijän kasvonilmeiden kautta, joille kai tässä tyylilajissa intensiteetinkin pitäisi pitkälti rakentua.

Kuvauksessa on plussansa ja miinuksensa: plussa tekniikassa, miinus sen ylenpalttisessa käytössä, joka alkaa kyllästyttää. Kamera juoksee tai laukkaa kohtauksissa mukana poukkoilevine, epätarkkoine kuvineen, mikä tuo elokuvaan eloa ja raisuutta. Moni kohtaus alkaa lähitarkennuksella (vaikkapa heinänkorsi) ja sen laajennuksella (ruohomätäs) tarkentaen lopulta kauemmas (maisema tai henkilöhahmot) tai pimeyden jälkeisellä yllättävällä sokaisevalla valoisuudella (usvainen nummi, suora katse aurinkoon). Tämä ratkaisu asettaa katsojan henkilöhahmon asemaan ja toimii toisinaan - muodostuessaan maneeriksi se menettää toimivuutensa.

Yhden asian elokuva välittää uskomattoman todentuntuisesti, ja se on voimakas, hallitsematon nummen tuuli, jonka armoilla henkilöt elävät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti