maanantai 11. helmikuuta 2013

Huojuva talo @ Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki

Teatteri Avoimet Ovet tuo näyttämölle Maria Jotunin tekstin Huojuva talo (1963), jossa on raskas ja vakava aihe: perheväkivalta, valtasuhteet, alistuminen ja alistaminen. Huojuvan talon on ohjannut ja Heini Tola ja se on Avoimien Ovien 15-vuotisjuhlanäytelmä. Tekstiä ei erityisesti ole modernisoitu tai tuotu nykykontekstiin, mutta ei se sitä kaipaakaan, sillä aihe on ahdistavan ajankohtainen.

Lea (Ella Pyhältö) kohtaa juhannustansseissa kaksi miestä, Auliksen (Paavo Kerosuo) ja Eeron (Jukka Pitkänen). Eero viettelee Lean ja he menevät naimisiin. Tätä helvetiksi kehittyvää avioliittoa Huojuva talo keskittyy kuvaamaan. Eeron hahmo on todella vastenmielinen (ja mikäli vastenmielisyydentunteesta pääsee yli tai ympäri, myös säälittävä), Jukka Pitkänen näyttelee roolin hienosti. Eeron toimia seuratessa herää ajatus, onko olemassa sellaista pahuutta, jota ei muuta mikään tai johon ei lopulta vaikuta mikään; pahinta Eerossa on ehkä hänen ailahtelevaisuutensa.

Vaikka teoksen syntyajankohdan kontekstiin liittyy avioeron saamisen vaikeus eri tavoin kuin nykyään, Lean ja Eeron avioliittoa pitää kasassa myös sellainen tunteiden, ymmärtämisyritysten ja vallankäytön vyyhti, joka ei nykyparisuhteistakaan ole kadonnut minnekään. Kaikki teoksen hahmot esittävät elämänratkaisuksi jonkainlaisen pakenemisen, miten se sitten kunkin elämässä ilmenee.

Lavalla lauletaan paljon ja myös tanssillisella koreografialla on suuri rooli. Hienoa näyttelijätyötä ja toimivia lavastus- ja puvustusratkaisuja (jäin miettimään muun muassa Lean punaisten kenkien symboliikkaa) - suosittelen ahdistuksentunnetta sietävälle katsojalle.

Teatteri Avoimet Ovet on vastikää muuttanut edellisistä tiloistaan Töölöstä Erottajalle. Töölön teatterisalin erikoisuus (ratkaisu, jollaista en ole nähnyt muissa teattereissa) oli se, että yleisö istui kahdella puolella esityslavaa ja näyttelijät näyttelivät kahteen suuntaan. Uusissa Erottajan tiloissa lavaratkaisu on perinteinen, mutta teatterisali on silti sopivan intiimi ja pidän siitä ratkaisusta, että Töölön pienet marmoripöydät on säilytetty myös Erottajan salissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti