Taiteiden yö, Helsinki

Taiteiden yön illalle oli luvattu ukkoskuuroja, mutta ilta Töölönlahdella oli aurinkoista loppukesän tunnelmaa täynnä.

Oopperan kirpputori 

 

 

Oopperan kirpputori on mahtava paikka sellaiselle ihmiselle, joka haluaa hypistellä kummallisia ja kauniita asuja ja asusteita - ja jolle Stockan Hullujen päivien ruuhka ei ole ruuhkaa nähnytkään, sillä perinteisesti Oopperan kirppiksellä on vielä hullumpi meno, ja niin tänä vuonnakin. Ruuhkaa ja taistelua hienoimmista vetimistä piisasi.

Kansallismuseo

Kansallismuseo tarjosi Taiteiden yönä "harvinaisen mahdollisuuden" kiivetä rakennuksen torniin - ja mahdollisuus olikin niin suosittu, että kaikkien tornikierrosten liput olivat menneet heti niiden tultua jakoon. Omalta osaltani tornikierros siis jäi välistä - mutta toivoisi Kansallismuseon järjestävän niitä muulloinkin, sillä idea oli kiinnostava selvästikin muidenkin kuin vain itseni mielestä.

Taiteiden yönä museoon oli vapaa pääsy ja museon kontekstissa voi sanoa, että hulinassa riitti.

Aulassa oli maailmankauppatuotteiden markkinat ja rumpuesityksiä.

Toisessa kerroksessa esitettiin muun muassa kuubalaisia tansseja.

Kansallismuseossa kiinnostivat myös näyttelyt itsessään - tunnustan aiemman käymättömyyteni museossa kuin myös sen, että tällainen piipahdus lisäsi mielenkiintoa museota kohtaan. Kansallismuseon perusnäyttely kertoo suomalaisista esihistorian hämystä nykyaikaan saakka. Itse olen rajoittuneen kiinnostunut kivikirveistä ja ruukunpalasista - ne tuntuvat yhteydettömiltä, liian kaukaisilta ollakseen ymmärrettäviä, juurettomilta, tarinattomilta - mutta historiallinen esineistö vaikkapa 1800-luvulta eteenpäin on kiinnostavaa, ja sitä museossa on esillä runsaasti.

Kaikkein kiinnostavin osa näyttelyä on ehdottomasti Suomi Finland 1900 -osio, joka esittelee Suomea ja suomalaisuutta vuosisadan alusta 1970-luvulle: arjen tavaroita, vaatetusta, sotia, musiikkia... Tämän näyttelyn olisi suonut jatkuneen 2010-luvulle saakka! Ja tämän näyttelyn äärelle tekee mieli myös palata uudelleen.

Vaihtuvana näyttelynä 27.10. saakka on Avartuva maailma - kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta. Karttanäyttelyhuoneeseen astuu yllättäen suoraan Suomen 1970-luvun huoneesta ja hämmentyy odottaessaan kohtaavansa 1980-luvun ja löytääkin itsensä vanhojen karttojen keskeltä.

Kansallismuseo on rakennuksenakin vaikuttava, ja kahvila näytti viihtyisältä sisäpihaterasseineen - sellaiselta, johon olisi mukavaa piipahtaa joskus päiväkaffelle.

Pola Ivanka @ Cafe Veranda

 

Drag-artisti Pola Ivanka esiintyi Finlandia-talon Cafe Verandassa täydelle kahvilalliselle ihmisiä. Keikka oli sekä hauska että koskettava, Pola Ivankan diivan elkeet täyttivät lavan ja hiljensivät yleisön keskittymään esitykseen. Huumoria oli muun muassa aivan omanlaisessaan versiossa PMMP:n Rusketusraidoista - kuinka kohtalokkaalta kappaleen voi saada kuulostamaan! Joidenkin kappaleiden - Kirottu Amsterdam, Who wants to live forever - tulkinta puolestaan oli niin läsnäoleva, aito ja rehellinen, etten ollut ainoa kyyneleitä nieleskelevä katsoja.

Loistava ja moniulotteinen show, suosittelen ehdottomasti Pola Ivankan keikan kokemista!

Sushi + Wine bar

Korjaamon lounaskaffila on muuttunut Sushi + Wine bariksi. Sushia tuntuu olevan tarjolla hyvinkin monessa paikassa - ja sikäli hyvinkin monenlaista. Korjaamon sushilaa täytyy kehua siitä, että sushi on erinomaisen makuista ja kaunista, ja setit eivät ole koostumukseltaan ihan perussettejä. Hintataso puolestaan on lähes järkyttävä - pienin, kymmenestä palasta koostuva setti, on hinnaltaan 22,40 euroa. Vertailun vuoksi: Alppilan oivallisesta, japanilaisesta Mikura Sushista tai Sörnäisten Sakura Ruoasta kymmenen palan setti maksaa noin puolet Korjaamon hinnoista.

Dxxxa D & Hzzzt -duo @ Korjaamon kesäpiha

 

Korjaamon kesäpihalla esiintyi muun muassa tyyliltään varsin tunnistettava vaikkakin naamio päässään esiintynyt Dxxxa D & Hzzzt -duo. Keikan lopuksi kuultiin hittibiisi Erilainen jäbä, jonka sanoitusta oli päivitetty - piristävää.

Silent disco @ Korjaamon Vintti

Olin kuullut Silent disco -konseptista aiemmin mutten koskaan ollut käynyt silent discossa - ja nyt kun siihen tuli mahdollisuus, niin olihan se koettava. Ideana oli DJ-battle: asiakkaille jaettiin kuulokkeet, joista pystyi itse valitsemaan kanavan - halusiko kuunnella DJ Janne X:n (FagU!) musiikkia vai DJ Ardouchen (Mental Alaska) musiikkia. Ja sitten tanssimaan!

Tanssiessa oli hauskaa tarkkailla muita tanssijoita - vaikuttivatko he tanssivan saman musiikin tahtiin kuin itse. Kun luurit otti pois korvilta, oli mahdollista keskustella ihmisten kanssa huutamatta, normaalilla äänellä. Illan mittaan äänitaso toki nousi kuten baarissa tuppaa käydä, ja oli myös mahtavaa seurata, kuinka vapautuneesti ihmiset tanssivat ja lauloivat lauluja, joita heidän kuulokkeistaan tuli. Musiikkitarjontaan olisin kaivannut lisäksi jotain raskaampaa tanssimusiikkia vaikkapa Huoratronin tyyliin - millainen olisi kolmen DJ:n battle?

Mutta: ihan mahtava konsepti, haluan ehdottomasti uudelleen Silent discoon, jos sellaisia järjestetään!