maanantai 30. kesäkuuta 2025

Fotografiska, Tallinna

Bruce Gilden: Why These? 

 


Tallinnan Fotografiskan kesän 2025 näyttelyistä pysäyttävin on Bruce Gildenin Why These?. Näyttelyssä on valokuvia koko Gildenin uran ajalta ja se kieltämättä antaa katsauksen siihen, mikä valokuvaajan teoksia yhdistää ja toisaalta kuinka sekä valokuvaustekniikka että kuvaajan tapa katsoa maailmaa on muuttunut.

1990-luvulla ja aiemmin otetut kuvat ovat mustavalkoisia ja usein tilanteita, joissa on useampia kuin yksi henkilö. Katsojan huomio kiinnittyy ilmeisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin. Suosikkini tämän kauden kuvista on New Yorkissa vuonna 1990 otettu kuva, jossa on kaksi menevää mummoa - kuin tosielämän Thelma ja Louise tai Patsy ja Edina.


2000-luvulta tähän päivään olevat kuvat ovat värikuvia ja niissä on uskomattoman voimakas tunnelma. Kuviin on usein rajattu vain kasvot, toisinaan kuvat ovat puolikuvia. Henkilöt katsovat suoraan kameraan ja katsetta ei voi välttää. Kohtaamista ei voi välttää. Kuvat ovat samanaikaisesti rujoja ja kauniita. Kuvia on eri mantereilta ja kaupungeista, ja niissä on eri ikäisiä ja eri sukupuolia edustavia henkilöitä. Kuvattavat edustavat yhteiskunnan marginaaleja, jonkinlainen laitapuolenkulkijuus yhdistää heitä.  




Henriette Sabroe Ebbesen: Kaleidoscope


Henriette Sabroe Ebbesenin Kaleidoscope-näyttelyn kuvat ja videot tarkastelevat ruumiillisuutta erilaisten kuvausteknisten heijastumien, vääristymien ja peilautumien avulla. Idea on hauska, ja osa teoksista (kuten videoteos, jossa kuvataan rakastavaisten kohtaamista vedessä ja joka on kuvattu pinnan alla ja alta) on vaikuttavia. Osassa puolestaan keinosta tuntuu tulleen itsetarkoitus, ja prosessi on ehkä ollut hauskempi tai puhuttelevampi kuin siitä lopputuloksena oleva kuva tai video. Toisaalta kuten näyttelyteksti kuvaa, teoksista välittyy unen- tai muistonomainen tunnelma. 

 

Elliott Erwitt: Through the Playful Eyes of Elliott Erwitt


Kolmas näyttely keventää kokonaisuuden tunnelmaa. Through the Playful Eyes of Elliott Erwitt koostuu mustavalkokuvista, joissa jokaiseen on tallentunut jokin humoristinen oivallus. Näyttelyssä on kuvia esimerkiksi parisuhteista, lapsista ja koirista. Koirakuvista on myös videokollaasi, jonka äärelle ei voi olla pysähtymättä nauramaan.

Alla on taidetta kuvaavasta sarjasta kaksi teosta: ylempänä vuodelta 1963 ja alempana vuodelta 1995. Molemmissa tiivistyy jotakin olennaista näyttelyn hengestä.


 

Kivi Paper Käärid, Tallinna

Kivi Paber Käärid -ravintola sijaitsee Tallinnan Telliskivessä. Ravintola on viihtyisästi sisustettu ja sen kaikki ruoat ovat gluteenittomia. Ruokalista on tiivis, mutta sillä on ruokia moneen makuun - vegaanisen hampurilaisen lisäksi löytyy lihaa ja ankkaa, pastoissa niin burrata- kuin makkarapastaa. Palvelu on välitöntä ja ystävällistä. Hipsterihuumoria paikkaan tuo se, että lasku tuodaan pöytään VHS-elokuvan kotelossa.


 


Kohvik Kaar, Narva


Narvassa Kreenholmin alueella sijaitsee ravintola Kohvik Kaar. Ravintola on punatiilisen kasarmitalon kellarissa ja ruokalista on yhdistelmä baltialaista ja pohjoismaista keittiötä. Raaka-aineet ovat paikallisia ja tuoreita, ja lista on kiinnostava. Lisäki suomalaisen matkailijan näkökulmasta hinnat eivät päätä huimaa - kahden hengen kolmen ruokalajin illallinen juomineen maksoi alle 80 euroa. Ruoka on herkullista ja palvelu ystävällistä. Tänne kannattaa ehdottomasti mennä!

Kesälistalta valittu alkupala, punajuuri-piparjuuritaimenleipä, on maun ja rakenteen puolesta upeasti balanssissa. Taimen on napakkaa ja tuoretta.


Aivan eri makumaailmaan vie pääruoan kantarelliohratto. Ohraton päällä rapeat lanttulastut ja paahdettu lehtikaali tuovat annokseen mukavasti tekstuuria. Kokonaisuus jää kuitenkin kovin makeaksi: annos olisi kaivannut lisää happoa, kenties myös suolaa.

 


Jälkiruokana itsetehty raparperijäätelö ja -hilloke tuovat illastamisen loppuun kesäistä ja kotoista tunnelmaa.


Erikseen on mainittava myös, että Kohvik Kaarista saa itsetehtyä rakuunalimonadia (postauksen ensimmäinen kuva). Itä-Euroopassa matkustelleet tietävät, millaisesta herkusta on kyse. Kohvik Kaarissa juoma on paitsi todella hyvää - samanaikaisesti aikuiseen makuun sopivaa ja kuitenkin makeaa - myös todella kauniisti tarjoiltu jääpalojen, limesiivujen ja tuoreen rakuunan kera. 

Kohvik Muna, Narva

Narvassa on Tarton yliopiston toimipiste, joka sijaitsee arkkitehtonisesti kiinnostavassa rakennuksessa kaupungin keskellä sijaitsevalla kukkulalla Narvan linnan takana samalla aukiolla Narvan Raatihuoneen kanssa. Punainen raatihuonerakennus edustaa vanhempaa arkkitehtuuria...

...ja niin näyttäisi edustavan vaaleampi yliopistorakennuskin. 


 

Kyseessä on kuitenkin vain yliopistorakennuksen yksi sivu, joka sekin on rakennettu optiseksi illuusioksi, mistä pieni vihje näkyy tästä kuvasta, joka on otettu Narvan Raatihuoneen sisäpihalta. Raatihuone on punainen rakennus vasemmalla, oikealla puolestaan näkyy yliopistorakennuksen takasivun punatiiliseinää ja optisen illuusion luovaa lipparakennetta:


 

Mutta asiaan, eli kahvila-ravintola Kohvik Munaan (jostain syystä monien paikkojen nimi tuntuu olevan kohvik, vaikka ne olisivat kahviluuden lisäksi myös ravintoloita). Muna on yliopiston kahvila-ravintola, joka tarjoilee ainakin lounasta ja herkullisia vitriinituotteita. Muna on täydellinen päiväkahvipaikka. Porkkanakakku oli ihanan kerroksellinen ja kostea. Kahvitellessa voi nauttia akateemisesta, kansainvälisestä tunnelmasta ja arkkitehtonisista yksityiskohdista.

 


Khachapuri Georgian Cafe, Narva

Narvassa on georgialainen ravintola Khachapuri Georgian Cafe, ja olihan se testattava. Georgialainen keittiö on herkullinen ja myös kasvissyöjälle varsin lähestyttävä papujen, pähkinöiden, munakoison ja runsaan yrttimaailman kautta - toki hatsapuria unohtamatta. 

Khachapuri Georgian Cafen tarjonta on selvästikin jonkinlainen tulkinta georgialaisesta keittiöstä. Listalta löytyy paikan nimen mukaisesti moniakin eri hatsapureja, mutta esimerkiksi herkullinen papukeitto lobio loistaa poissaolollaan, eikä silmään äkkiseltään osunut muitakaan kasvissyöjän kannalta keskeisiä ruokia. Erilaisia salaatteja toki on tarjolla, mutta oman tulkintani mukaan mikään niistä ei vaikuttanut erityisen georgialaiselta. Hatsapureja ei ole voideltu, eli taikinakuori on mattamainen ja karhea. Täytettä sen sijaan on reilusti ja koko on muutoinkin varsin suuri, eli hatsapurit täällä ovat hyvin ruokaisia. 

Juomalistalla sen sijaan Georgia kyllä näkyy: viinit ovat georgialaisia, ja mineraalivesi Borjomiakin löytyy. 

Ravintola on vastikää avattu, maltillisen hintainen ja selvästi suoriota saavuttanut, sillä väkeä riitti pöydissä. 

Art Club Ro-Ro, Narva


UG-baari Ro-Ro-klubista löytyi niin sekavia ja erimielisiä kuvauksia ja arvioita netistä, että paikan päällä pitää käydä itse. Kokemuksen laatuun liittyy varmasti myös se, mihin vuorokaudenaikaan paikalle päätyy. Baari sijaitsee tiilimakasiineissa rantabulevardin eteläpäässä ja sen terassi antaa periaatteessa Narvajoelle - käytännössä pensaaspuskien vehreä ryöppy blokkaa näkymän varsin tehokkaasti. 


Baarin sisällä tunnelma muistuttaa modernia merimieskapakkaa, viinit tarjoillaan rehellisesti hanapakkauksista. Päivän keiton saisi kahdella eurolla, ja muitakin ruoka-annoksia listalta löytyy. Gin tonic tarjoillaan tuopista, ja näin runsaaseen annoskokoon en olekaan aiemmin törmännyt. 

Baarin asiakaskunta on kansainvälisempää kuin monella muulla terassilla, venäjän lisäksi korviin osui ainakin saksaa ja englantia. 

Käyntimme osui alkuiltaan, jolloin Ro-Ro oli kiva ja rento paikka. Saattaapi olla, että öisin tämä on kaupungin villein menomesta? 

Narva-päivät 2025 @ Narva

Vuoden 2025 Narva-päivät juhlittiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna, ja samaan aikaan kaupungissa järjestettiin myös Esto 2025 -konferenssi. Vuonna 2025 Narva on myös suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Narva-päivillä oli monenlaista ohjelmaa, joista tässä vain muutama poiminta. Koko ohjelman voi nähdä tapahtuman sivuilta

Lauantaiaamuna Narvan linnan linnapihalla ja puistossa järjestettiin myyjäiset. Paikalla oli ihastuttavan paljon pieniä käsityökojuja, joissa myytiin puuvilla- ja pellavatuotteita, keramiikkaa, kudonnaisia, virkattuja ja neulottuja vaatteita ja koruja ynnä muuta. Myös ruokapuolella oli kiinnostavaa tarjontaa, kuten paikallista hunajaa, pakurijuomaa, kuivattua kalaa, kurkkusäilykkeitä, marjoja ja paljon muuta. Toki markkinahumuun kuuluen oli myös onnenpyöräkoju, hattaraa, perunakiekuroita ja kaiken maailman kiinakrääsää, mutta yli puolet kojuista oli jotakin muuta kuin perusbulkkia.


Illalla linnapihan festarilavalla oli livekeikkoja ja paikallisten kulttuurintekijöiden palkitsemiset. Musiikista vastasi Ivo Linna & Supernova (joka sai yleisön syttymään Eestlane olen ja eestlaseks jään -hittibiisillään) ja uudemman polven artisti Stefan & bänd.


 

Narvan kaupunki sijaitsee aivan Narvajoen rannalla, ja joen toisella puolella on Venäjän Ivangorod. Joen länsirannalla seisoo Narvan linna ja itärannalla Ivangorodin linna - ja siinä linnat ovat katselleet toisiaan satoja vuosia. Tässä on ollut lännen ja idän kohtaamispiste jo pitkään, ja jotakin nykyisestä ajan hengestä tähän myös tiivistyy. Aivan linnojen vieressä on joen ylittävä silta, josta rajaliikenne kulkee. Ja enää se kulkee vain jalan, ja vain muutama rajanylittäjöä kerrallaan. Narvan Peetri-aukion laidalla seisoo yötä päivää rajanylittäjien jono, välillä pidempänä, välillä lyhyempänä, satoi tai paistoi. Narvajoki virtaa voimakkaasti ja pyörteisesti, satunnaisia kalastajia seisoo molemmilla rannoilla ja ihmisiä on kalassa myös pienellä veneellä. Lokit kaartelevat joen yllä - sieltä noussee niillekin saalista niin hyvin, että rantapromenadin terassilla istuvia lokit eivät piinaa lainkaan. Tunnelma Narvan kaupungissa on pysähtynyt, lähes uinuva. Länsipuolella jokea on Viron rajapyykki ja Viron ja Euroopan unionin liput liehuvat linnan saloissa - itärannalla seisoo Venäjän rajapyykki ja salossa liehuu Venäjän lippu. Narvan kulttuuripalkinnot jaettiin ja juonnettiin sujuvasti kahdella kielellä, viroksi ja venäjäksi. Kaupungilla kuulee lähinnä venäjää, taloyhtiön ilmoitustaulun tulosteet ovat vain venäjäksi. Tällaisissa paikoissa vironkieliseen koulutukseen siirtyminen voi olla hyvinkin mullistava uudistus.