...ja yhtäkkiä jostain kuului musiikkia. Siispä kohti sitä! Tivolitien lauluja -yhtye esitti Kaj Chydeniuksen säveltämiä Ritva Koskensuun runoja Matti Heleniuksen puistossa. Osa lauluista oli yhteiskunnallisia, ne käsittelivät esimerkiksi köyhyyttä, hylkäämistä ja syrjäytymistä (tai osuvammin ilmaistuna syrjäyttämistä). Myös kapitalismi ja näennäisdemokratia saivat kritiikkinsä. Toiset lauluista olivat elämänkiitollisia ylistyslauluja tai yön hetkinä kirjoitettuja intiimejä rakkauslauluja.
Runot muistuttivat hienolla tavalla asioista, jotka lopulta ovat elämässä tärkeitä. Näyttelijä Ritva Koskensuu laulaa ilmeikkäästi ja koskettavasti, herkimpinä hetkinä yleisö pyyhki silmäkulmiaan. Esiintyminen oli samanaikaisesti herkkä ja riehakas ja se päättyi kotiseutulauluun Alppilasta, Kalliosta ja puistoista - kuinka tärkeää on päästä puistoon rauhoittumaan silloin, kun ei kestä omaakaan seuraansa.
Hienoja hetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti