"Minut on kutsuttu. Torstaina tasan kymmeneksi."
Tammi 2010. Suom. Tarja Roinila. Alkuteos Heute wär ich mir lieber nicht begegnet 1997. 242 s.
Tänään en halunnut tavata itseäni kertoo nuoresta naisesta, joka elää Ceauşescun ajan diktatuurissa Romaniassa. Romaanin keston ajan nainen matkustaa raitiovaunulla valtiollisen poliisin kuulusteluun ja käy samalla läpi elämäänsä, ihmissuhteitaan, työtään ja kokemuksiaan.
Takakannen arvostelusitaatti toteaa teoksen onnistuvan välittämään kolme tarinaa samalla kertaa: päähenkilön elämäkerran, Ceauşescun diktatuurin aikaisen yhteiskunnallisen tilanteen sekä tarkkanäköisen kuvan siitä, mitä merkitsee elää autoritäärisessä järjestelmässä. Mielestäni viimeisin on romaanissa olennaisin ja tärkein. Länsimaisessa demokratiassa eläneenä on vaikeaa, ellei mahdotonta kuvitella, millaista oli elää tuon ajan Romaniassa tai millaista toisaalta nykyään on elää tarkkaan kontrolloidussa järjestelmässä - vaikkapa Valko-Venäjällä, Uzbekistanissa, Kiinassa tai ääriesimerkkinä Pohjois-Koreassa. Kontrolli ei ole vain institutionaalista vaan ulottuu yksilöiden toimintaan ja ajatteluun, sanat ja teot ovat latautuneet merkityksillä aivan eri tavoin, ja tämä teos antaa näkymän tuohon maailmaan.
Päähenkilö on (ollut) töissä vaatetehtaassa, joka valmistaa vaatteita vietäväksi länteen, esimerkiksi Italiaan ja Ruotsiin. Hänen tekemänsä "rikos" liittyy hänen työhönsä, ja sen monivivahteisuus paljastuu kertomuksen aikana.
Kieli on osin ronskia (puhutaan panemisesta, suihinotosta ja niin edelleen), toisaalta päähenkilön havainnot maailmasta välittävä hienosti ulkopuolisuuden ja vieraantuneisuuden sekä jatkuvan varuillaanolon tunteen:
Minä lasken kaikenlaista. Tupakantumppeja, puita, aidanrimoja, pilviä tai kivilaattoja puhelinpylväältä seuraavalle, punaisia kravatteja yhden iltapäivän aikana kaupungilla. Askelia toimistosta tehtaanportille. Niin pysyy maailma järjestyksessä, sanoin.
Tyyliltään Müller tuo osin mieleen unkarilasen Ottó Tolnain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti