"Adolf Pavvalin päivästä tulisi todella surkea."
Like 2013. Suom. Jaana Nikula. Alkuteos Fallvatten, 2012. 298 s.
Mikael Niemen uusi romaani Veden viemää kertoo, mitä ihmisestä murtuu esiin, kun pato murtuu ja maisema huuhtoutuu tai uhkaa huuhtoutua pois. Vesi vie tai uhkaa viedä kaiken tavanomaisen, arki normeineen hajoaa ja perimmäisyydet tulevat esiin.
Tyylissä on samaa huumoria ja ihmisläheisyyttä kuin Niemen esikoishitissä Populaarimusiikkia Vittulajänkältä (suom. 2001), mutta Veden viemän tapahtumat kerrotaan usean henkilöhahmon näkökulmasta, ja koska tilanne on äärimmäinen, kerronta on myös ruumiillista ja fyysisyydessään osin brutaalia. Veden viemää on kirjoitettu vetävästi: vesi etenee ja paniikki nousee, eikä lukija voi laskea teosta käsistään.
Paitsi koukuttava lukuromaani, Veden viemää on myös kriittinen kannanotto siihen, mitä on (nyky)ihminen. Materialismi korostuu monen henkilöhahmon ääritilannevalinnoissa - valinta kännykän ja kuoleman väliltä ei ole selviö. Ihminen rakastaa esineitään, omaisuus voi muuttua vankilaksi ja rahalla voi tai olisi voinut selvittää tilanteita ennen niiden kärjistymistä liiallisuuksiin; toisaalta ahneuden perisynnin lisäksi eläimellisyys on piilossa ihmisenkin ohuen ihon alla ja purkautuu äärimmäisenä minäkeskeisyyttä korostavana väkivaltana muita kohtaan.
Niemen romaani tuntuukin osin olevan moraliteetti minäkeskeisyydestä ja sen seurauksista: syy pahojen tekojen tekemiseen on muualla kuin itsessä ja katumusta aiheuttaa lähinnä kiinnijäämisen pelko. (Inhottavan osuva kuva aikamme ihmisestä - ei tarvitse ajatella kuin vaikkapa sitä, mitä tiedämme Steubenvillen raiskauksesta ja raiskaajien oikeudenkäyntikäyttäytymisestä: Iltalehti 17.3.2013, Iltalehti 18.3.2013.) Ihminen ja kyykäärme rinnastetaan toisiinsa.
Häätääkö padon murtuminen pohjoisruotsalaiset ihmiset kansankotiparatiisistaan ja huuhtoo heidän silmänsä auki pahuudelle, myös itsessään? Tosin on romaanissa niitäkin, joita ajaa toiminaan irrationaalinen rakkaus toista ihmistä kohtaan. Silti heidänkin elämänsä on valintoja - kohti hyvääkin voi mennä monin keinoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti