Keravan kesän 2024 purkutaidenäyttely Ihmemaa X on rakennettu kaupungin keskustaan, entiseen Anttilan kiinteistöön. Verrattuna vuoden 2020 Taiteen kotitaloon Keravan Ahjon kaupunginosassa konsepti on erilainen: siinä missä Taiteen kotitalo oli purettava kerrostalo, jonka asunnot ja rappukäytävät olivat muuttuneet taiteeksi, Anttilan talo on kaksikerroksinen liiketila, jonne tuntuu rakennetun pienempiä tiloja, ikään kuin messuosastoja eri taiteilijoille ja projekteille. Tästä syystä Ihmemaa X tuntuu enemmän taidegalleriakokemukselta siinä missä Taiteen kotitalo tuntui kokoniasvaltaiselta installaatiolta. Toisaalta kun tuntikausien taidenäyttelykokemuksen jälkeen kävimme Keravan Prismassa, yläkerran vaate- ja kodintavaraosaston kompositiota katsoi eri silmin kuin aiemmin.
Ihmemaa X koostuu monin tekniikoin tehdyistä töistä. Mukana on niin kollektiiveja kuin yksittäisiäkin tekijöitä, niin ammattitaiteilijoita kuin taideterapiankin hengessä syntyneitä teoksia.
Visionäärit-ryhmittymän teoksessa "Empatian kulmilla - Ih the Hoods of Empathy" on monenlaisia elementtejä, mutta esimerkiksi upealla tekniikalla toteutettu Progress Pride -lippu.
Anna Knappen ja Amir Janin sarja "Konekatse" on toteutettu kiinnostavalla tekniikalla, jossa lasiin piirretyt kuvat luovat varjoja ja kolmiulotteista vaikutelmaa kehyksen taustapaperia vasten.
Mari Kasurisen "Maailman turvallisin WC" saa nauramaan ääneen nykyajan absurdiudelle - ja tarroja on myös myynnissä taidenäyttelyn kaupassa. Ostin, todellakin :D Teos on siis WC, jossa on aivan överimäärä tupakka-askeista tutulla fontilla ja väörityksellä varustettuja varoitustarroja suomeksi ja englanniksi...
...mutta ei ruotsiksi, mistä varoitetaan erikseen.
Myös Yhtiö-installaatio oli aivan hulvaton: installaatiossa myydään tuote 2.0:aa, ja siinä sivussa Yhtiön muitakin tuotteita, jotka kattavat kaikki elämänalueet. Tässä esimerkki ruoasta ja lapsuudesta.
Leena Tuomaisen (uniqeko) installaatiossa "Mush-room" on sienimetsäinstallaatio, jossa varsinkin vahverot tavoittavat upealla tavalla sienen olemuksen. (Kuvassa vain pieni osa kokonaisuudesta, mutta suosikkini, vahvero, näkyy tässä hienosti etualalla.)
Jouni Väänäsen ja Joonas Koposen yhteisteos pysäytti pitkäksi aikaa äärelleen ja sai pohtimaan monenlaisia kysymyksiä. Tom of Finland -hahmot nousevat teoksesta ensimmäisenä esiin, sitten lause "Make a statement without saying a word". Maalauksissa kuitenkin on tekstiä - vai onko? Onko kyse tekstistä vai ornamenteista? Ympyrämuotoon aseteltu koristeellinen tekstaus tuo oudolla tavalla mieleen - ehkä värimaailmastaan johtuen - Hagia Sofian, jossa rinnakkain on sekä kristillistä muotokuvataidetta että islamislaista ornamentti- ja tekstitaidetta. Taulujen tekstiä jää tavaamaan pitkäksi aikaa koettaen hahmottaa sanoja. Välillä tuntuu, että sanoja löytyy, välillä luulee vain kuvitelleensa ne. Tältäkö lukutaidottomista ihmisistä tuntuu?
Ihmemaa X:ssä on hyödynnetään monenlaisia materiaaleja ja jotenkin ilahduttavan paljon näyttelyssä on tekstiilitaidetta, ja mielestäni vaikuttavimmat kaksi teosta edustavat tätä kategoriaa. Postauksen aloituskuva on Matias Korkon teossarjasta "UV-luola", ja se on oma suosikkini, koska se tuo mieleeni monen mummolan tai mökin seinältä tutun samalla tekniikalla tehdyn taulun - joka ei tosin UV-valoa tai tätä värimaailmaa ollut nähnytkään.
Leena Lumilammen "Autistin pesä" on teos, jonka äärelle tekee mieli pysähtyä pitkäksi aikaa ja jonka maailmassa on jotakin hurmaavaa. Teoksesta tuntuu löytyvän koko ajan lisää tasoja eikä sen tulkinta tunnu tyhjenevän. Näyttelyn esittelytekstissä kerrotaan teoksesta, että se on "kokoelma eri todellisuuksien keskeltä etsittyä rauhaa, omaa maailmaa ja hiljaista maadoitusta". "Minne mennä, kun ei kuulu mihinkään eikä ole mistään kotoisin?"
Heidi Linsénin triptyykki (ja oletan myös mielenosoitusaidan kuuluvan kiinteästi teoksen kokonaisuuteen) "Nimenomaisesti kutsutut" näyttää, kuinka vaikuttavia töitä tuftaamalla voi tehdä. Ryijyt ovat livenä uskomattoman syviä ja kolmiulotteisia, valo ja varjo on luotu niihin upeasti. Esittelyteksti kertoo Linsenin (s. 1976) olevan helsinkiläinen tekstiilitaiteilija, "jonka teoksissa pehmeys kohtaa yhteiskunnalliset epäkohdat". Tämä todellakin välittyy "Nimenomaisesti kutsutuista".
Ihmemaa X on auki 18.8. saakka, ja syksyn mahdollisista lisäaukioloista tiedotetaan näyttelyn nettisivuilla myöhemmin. Jos tätä ei ole vielä nähnyt, kannattaa mennä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti