En muista, monta kertaa vuodessa Ravintolapäivää on päädytty järjestämään, mutta se on aina erilainen eri vuodenaikana. Parhaiten tapahtuma toimii kesäsäässä, mutta piristävä se on myös syksyllä.
Marraskuun Ravintolapäivän säätila oli lievästi tihkuinen ja marraskuisen harmaa, muttei mitenkään kylmä. Olin niin hidasliikkeinen, että kävin vain yhdessä ravintolassa, Solidaarisuuskahvilassa, mutta se olikin hyvä valinta. Menun teemana oli Solidaarisuuden tekemän kehitysyhteistyön kohdemaat, Nicaragua, Uganda ja Somalimaa. Valitsin vegelautasen (6 e), joka sisälsi kaksi somalimaalaista samosa-piirasta, ugandalaisittain maustettua maniokkia sekä paistettuja banaanisiivuja. Maniokkia en ole maistanut koskaan aikaisemmin, ja se olikin lautasen eksoottisin osio. Kaikki oli rasvaista, täyttävää ja eri tavoin maustettua, onnistunut kokonaisuus siis. Solidaarisuuskahvilassa oli myöhäisiltapäivällä leppoisa ja kiireetön tunnelma, vaikka suinkaan ainoa asiakas en ollut.
Tänä vuonna ravintolakarttaa klikkailtuani tulin äkkiseltään siihen tulokseen, että yksityisten ihmisten lisäksi erinäiset järjestöt tuntuivat aktivoituneen ravintolanpidossa. En ole aivan varma, mitä ajattelen tästä tendenssistä (institutionalistuuko konsepti? kallistuvatko hinnat? syövätkö isot ravintolat pienet?), mutta ainakin Solidaarisuuskahvila oli oikein hyvä ruokakokemus paitsi annostensa myös hintatasonsa puolesta - vaikka "tuotot ohjataan lyhentämättöminä kehitysyhteistyöhön", se ei näkynyt annosten hinnassa "hyväntekeväisyyslisänä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti