sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Mika Pekkola: Pyhän Antoniuksen tuli



"Istuin tuona iltana ystävieni kera eräässä niistä koulumme lähellä sijaitsevista Freiburgin juottoloista, jotka suostuivat myymään kelvotonta viiniä opiskelijoiden kukkaroille sopivaan hintaan."


Like 2016. 341 s.

Mika Pekkolan toinen romaani Pyhän Antoniuksen tuli on historiallinen romaani, jonka keskiössä on vallankäyttö, hulluus ja nuori lääkäri Simon Hoffmann, joka saa tehtäväkseen selvittää, mistä keskiajalla Euroopassa yltyvässä mystisessä kulkutaudissa on kyse.

Romaani huokuu keskiaikaista tunnelmaa, joka välittyy oivallisesti niin henkilökuvauksen, maailmankuvan kuin kielenkin kautta. Uskonnon ja kirkon maailmanselitysmalli on voimakkaasti myös kulkutaudin olemuksen hahmottamisen takana, ja Pekkola on tavoittanut osuvasti keskiaikaisen, metaforisen kielen: "Sielunvihollinen on ryhtynyt puhaltelemaan Manalan hiilloksia, joiden kipinät liejailevat nyt synnin kuivattamaan maaperään." Kirkollista ideologiaa vastaan asettuu lääkäri Hoffmanin maailmankuva - lääketiede pyrkii perustumaan järkeen ja tosiseikkojen havaitsemiseen -, jonka tosin ajallisessa kontekstissaan on mukailtava uskonnollista retoriikkaa, jotta sen olemassaolo olisi ymmärrettävää ja sallittua.

Keskiajan groteskius näkyy romaanin kielessä elävästi myös kohtauksissa, joissa henkilöhahmot irvailevat toisilleen. Sukupuolisuus ja maallisuus ovat todellisuudessa voimakkaasti läsnä, mikä tulee ilmi esimerkiksi tästä kapakkadialogista, joka sijoittuu Pötsiksi nimettyyn keskiaikaisen kaupungin köyhien slummiin:

"'Azizan lemmentropit tekisivät sinulle hyvää. Voi olla, että jopa sahtilla kesytetty miehuutesi virkoaisi käyräksi kuin partasi.'
       Väki purskahti nauruun.
       'Tytöllä kasvaa parta vain hameen alla', irvileuka vastasi, 'eikä sieltä löydy makkaraa, vaan pelkkä löysä piiras. Letukka voisi odottaa, että taikina kypsyisi, jottei tarvitsisi tarjoilla raakaa apetta. Se nimittäin panee pötsin pahan kerran sekaisin!'
       'Mitä sitä makkaralla tekee', tyttö huudahti, 'jos liha on niin vanhaa, etteivät edes yrtit peitä sen makua!'"

Pyhän Antoniuksen tuli on myös yhteiskuntakriittinen romaani. Eri yhteiskuntaluokkien ja muidenkin vallan hierarkioiden olemassaolo tehdään implisiittisesti jatkuvasti näkyväksi, mutta sitä myös eksplikoidaan. Ne, joilla on valtaa, käyttävät sitä - myös väärin ja omiin tarkoituksiinsa, yhtä lailla kuin nykyajan vallanpitäjätkin, ja kaksinaismoralismi kukkii: "Baustetten puhui mieluusti kunniasta, mutta otti itselleen etuoikeuden käyttäytyä kunniattomasti. Se jatkuisi, kunnes joku vastustaisi mielivaltaa ja osoittaisi ristiriidan miehen sanojen ja tekojen välillä."

Keisarin uudet vaatteet -tyyppisen uskonto- ja valtakriittisen puheenvuoron kirkkoherralle romaanissa pitävät tautiin sairastuneet orposisarukset, totuus tulee siis lasten ja hullujen suusta: "'Siinä sinä keikistelet tonsuurissasi esittäen hurskasta, vaikka kaikki tietävät, että olet tämän kaupungin suurin huorintekijä', kouristuskohtauksestaan vironnut Cristina ilkkui. 'Päivät torkut rippituolissasi himoiten mehevää paistia ja jalkavaimosi luisevaa takapuolta, ja illat ahmit veljiesi kanssa sisälmyksiä ja juopottelet ehtoollisviinillä.'"

Kaupungin ulkopuolella asuva, noitanakin pidetty rohtokauppias Aziza, tiivistää yhteiskuntarakenteen yhteen, ketjutettuun virkkeeseen: "Aika on ympyrä ja siihen kahlitut kiertävät uudestaan ja uudestaan samaa kehää - - . Paavit paskovat hallitsijoiden niskaan, hallitsijat paskovat porvareiden niskaan, porvarit paskovat palvelusväen niskaan, palvelusväki paskoo kerjäläisten niskaan ja kerjäläiset paskovat elukoiden niskaan." Valtarakenne näkyy paitsi yhteiskuntaluokissa, myös yksilön mittakaavassa. Kun lääkäri Hoffmann näkee rengin potkivan ja piiskaavan koiria, hän ajattelee: "Aivan kuten mestari kuritti kisälliään, aviomies vaimoaan ja vaimo lastaan, oli märkäkorvallakin oltava joku, jota kurittaa, ja kun parempaa ei löytynyt, koira sai kelvata."

Vaikka Pyhän Antoniuksen tuli on keskiaikaan sijoittuva historiallinen romaani, yhteiskunta-analyysi tuo yhtymäkohtia nykyaikaan.

Romaanin ytimessä on kuitenkin kysymys hulluudesta, selväjärkisyydestä ja niiden välisestä rajasta sekä siitä, kuka tai mikä tuon rajan määrittelee. Hullluutta voidaan tarkastella ja sen mysteeriä voidaan koettaa ratkaista ulkopuolelta, kuten lääkäri Hoffmann tekee taudin mysteeriä tutkiessaan, tai toisaalta hulluus määrittyy myös kokemusposition kautta, minkä romaani havainnollistavasti tuo myös esiin.

Nykyaika nojaa paljolti valistuksen arvoihin ja ihanteeseen, kuten järkeen ja tietoon. Lääkäri Hoffmann on siten edelläkävijä omana aikanaan, että hänen arvoperustansa on paitsi aristoteelisen kultaista keskitietä havitteleva, myös järkipohjainen: "Koko elämäni olen tavoitellut sielullista tasapainoa, pitänyt järkeni määräämää kohtuullisuutta tekojeni mittana. Entä jos se viedään minulta pois? Mitä minulle jää?" Hoffmann käy aiheesta sielunhoidollisen keskustelun kirkkoherran kanssa, ja kirkkoherran vastaus hänen kysymykseensä on yksi romaanin avainajatuksista:

"Mikäli Herra päättää viedä teiltä järkenne, kenties niin on hyväksi - -. Herralla on tapana puuttua väärälle polulle eksyneiden elämään - -. Jos niin kävisi, kenties hän on päättänyt sammuttaa järkenne antaakseen teissä tilaa jollekin muulle."

Järkeen ja tietoon nojaavan Hoffmannin vastaus saa hyvinkin torjuvalle kannalle: "'En ymmärrä', vastasin, enkä rehellisesti sanottuna edes halunnut ymmärtää tuollaista soopaa." Myös nykyajassa elävän lukijan kirkkoherran vastaus saa mietteliääksi. Järkeä ja tietoa arvostetaan yhteiskunnassamme niin paljon, että muita näkökulmia tai kokemuksia esiin nostavat yksilöt leimataan saman tien hulluiksi ja hourupäiksi. Samanaikaisesti väestön pitenevän eliniän myötä yleistyvät muistisairaudet aiheuttavat ihmisissä inhoa ja pelkoa: en halua tuollaista vanhuutta, voisimmeko jo laillistaa eutanasian. Ihmisarvo näyttää siis sidotun hyvinkin voimakkaasti järkeen yhteiskunnassamme. Pyhän Antoniuksen tuli saa lukijan kuitenkin ajattelemaan, olisiko ihmisessä kuitenkin "tilaa jollekin muulle", olisiko jokin muukin yhtä arvokasta kuin järki?


***

Lukuhaaste 2016:
3. Kirjassa rakastutaan
7. Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani - maalla ja kaupungissa" sopiva kirja
41. Kirjassa lähetetään kirjeitä
44. Kirjassa joku kuolee
49. Vuonna 2016 julkaistu kirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti